Porvoolaiset haastoivat tamperelaiset marssimaan yhä yleistyvää kiusaamista vastaan
Kiusaaminen muuttaa muotoaan. Koulukiusaaminen on muuttunut vaikeammin havaittavaksi ja se on mm. somen myötä laajentunut lasten vapaa-ajalle. Väkivaltakin lisääntyy lasten keskuudessa. Kiusaaminen eri muodoissaan traumatisoi ja vaikuttaa pitkälle ihmisen tulevaisuuteen.
– Mua on kiusattu kolme vuotta. Kun se alkoi mennä väkivaltaan, oli se kauheaa ja vaikuttavaa. Tuli masennusta enkä olisi halunnut enää mennä kouluun. Se on vaikuttanut paljon mun elämään.
– Pelkäsin 24/7. Pelkään edelleen, että minusta otettuja noloja kuvia levitetään nettiin. Siksi pelko ei ole hävinnyt, vaikka itse kiusaaminen saatiin loppumaan. Se pelko ei lähde pois.
– Mä asuin naapurustossa, jossa mua vanhemmat lapset haukkuivat, huutelivat ja jahtasivat mua. Sain kerrottua mun vanhemmille. Sitten me muutettiin toiseen kaupunkiin.
Näin avoimesti kertovat lapsuutensa kokemuksista tamperelaiset kuudesluokkalaiset. Ja hienoa, että kertovat. Kiusaaminen ja kiusatuksi joutuminen eivät ole enää tabu.
Ollaan torstai-iltapäivänä 17.11.2022 Tampereen Vanhemmat ry:n organisoiman Kiusaamattomuuskävelyn alkupisteessä Wivi Lönnin koulun pihalla. Satapäinen joukko lapsia ja aikuisia tamperelaisista kouluista kuuntelee vakavana, kun Vanhempainliiton Anri Leveelahti luovuttaa Kiusaamattomuuskävelyn viestikapulan Porvoon koulujen vanhempainyhdistyksiltä Tampereen vanhempainyhdistyksille ja kouluille.
Porvoolaisten viestissä painotetaan, kuinka tätä tärkeää asiaa on pidettävä esillä, kaikkien lasten puolesta kantamalla yhteinen vastuu.
Tampereen Vanhemmat ry:n hallitusjäsen Minna Käenniemi kertoo, kuinka huoltajien keskuudessa ollaan entistäkin huolestuneempia yleistyvästä kiusaamisesta, joka on yhä enemmän fyysistä väkivaltaa ja jengiytymistä.
– Lasten oikeudet ja niiden toteutumisesta huolehtiminen ovat meidän kaikkien aikuisten yhteinen velvollisuus. Meistä jokainen voi tehdä oman osansa, jotta lapsilla olisi hyvä ja turvallinen olla, korostaa Käenniemi.
Kuluneella viikolla vietettiin Lapsen oikeuksien viikkoa, jonka pääteemana oli lapsen oikeus turvallisuuteen. Siksi Porvoosta lähtöisin olevaan Kiusaamattomuuskävelyn haasteeseen tartuttiin juuri nyt.
Iskulauseet raikuvat ja banderollit liehuvat, kun merkityksellisestä asiastaan vakuuttuneet lapset ja aikuiset marssivat Hämeenpuistosta Wivi Lönnin koululta Amuriin Tampereen Kansainväliselle koululle.
Joukon äänitorvena ja kärjessä kävelee Tampereen Vanhemmat ry:n puheenjohtaja Johanna Kivistö. Hän on mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -työryhmässä.
– Työryhmässä on ollut alusta alkaen ihailtava yksimielisyys siitä, että jokainen aikuinen Tampereella voi toimia lapsiystävällisesti. Turvallisesti käyttäytyvät aikuiset lisäävät lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta sekä puuttuvat tilanteisiin, joissa lapset tarvitsevat apua ja tukea, avaa Kivistö.
Tampereen Kansainvälisen koulun rehtori Ulla Hiltunen istuu oppilaidensa ympäröimänä koulullaan munkki-mehuilla, jotka tarjottiin Kiusaamattomuuskävelyn reippaille osallistujille. Hiltunen pitää tärkeänä, että lapset itse ovat kiusaamista vastaan. Oikean asennoitumisen lisäksi luokissa keskustelaan rajoista ja säännöistä sekä siitä, mikä kaikki voidaan katsoa kiusaamiseksi.
– On hyvä, että kiusaaminen osataan nyt tunnistaa ja nimetä. Yhä enemmän kiusaamista tapahtuu lasten vapaa-ajalla somessa. Vanhemmatkin vaativat kiusaamiseen nollatoleranssia, rehtori kertoo.
Yksi konkreettinen uusi kokeilu kiusaamisen vähentämiseksi on Seinäjoella ja Helsingissä käytössä oleva ”kiusaamisvilkku”. Tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja Tampereen Vanhempien hallituksen jäsen Aila Dündar-Järvinen kertoo innostuneena, että sellaista lähdetään nyt kokeilemaan neljällä tamperelaisella koululla.
– Se on sellainen tolppa koulun pihalla, josta voi käydä painamassa hälytysnappia, jos havaitsee koululla kiusaamista. Sillä tavoin saa aikuisen heti paikalle tapahtumia selvittämään, Dündar-Järvinen kuvailee.
Tällainen tolppa ei korvaa muita kiusaamisen estämiseen tarkoitettuja keinoja mutta on varmasti tarpeellinen ja toimiva lisä matalan kynnyksen puuttumiseen.
– Mua esimerkiksi heiteltiin jo eskarissa kivillä. En uskaltanut sanoa kiusaajille EI. Sain sitten kuitenkin kerrottua aikuisille ja kiusaaminen saatiin loppumaan, kertoo kokemuksistaan tilaisuuteen osallistunut kuudesluokkalainen.
Aikuiselle kertominen onkin tärkein kiusaamiseen puuttumisen tapa. Siihen lasta kannattaa kannustaa, joutuu sitten uhriksi itse tai joku muu. Keinoja kiusaamisen tunnistamiseen, havainnointiin, käsittelyyn ja parhaimmillaan estämiseen on kehitettävä lisää. Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä!
Tampereen Vanhemmat ry jää pohtimaan, minne viestikapula seuraavaksi lähetetään. Kuka ottaa haasteen vastaan?
**
Teksti ja kuvat
Tanja Meronen, KETTU.fi
”Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuus.”
– Tampereen vanhemmat ry -